Käytämme sivustollamme evästeitä. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Hyväksyn
In English Suomeksi

Asiantuntijamme kertovat

Mitä kannattaa ottaa huomioon IoT-ratkaisuja valittaessa?

Olosuhdevalvonta

14.11.2016

Käsitteet IoT ja digitalisaatio ovat hypekäyrän huipulla. Niiden luvataan mullistavan suurin piirtein kaiken ja tuovan valtavia säästöjä. Muutos varmasti tuleekin olemaan suuri, mutta mitä pitäisi tehdä juuri nyt päästäkseen nauttimaan uuden tekniikan tuomista hyödyistä heti? Minulle näiden hypesanojen kohdalla kyse ei ole sen ihmeellisemmästä asiasta, kuin prosessien ja olosuhteiden tehokkaammasta ja nopeammasta mittaamisesta, säätämisestä, optimoinnista, dokumentoinnista ja tiedottamisesta. Tämä tulee mahdolliseksi, kun tietoa saadaan kerättyä nopeasti ja edullisesti valtavan monista paikoista. Kirjoitan tässä muutamia ajatuksiani siitä, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon olosuhdevalvontaan liittyviä IoT-ratkaisuja ja -toimittajia valittaessa, sekä millaisia tuotteita ja palveluja meiltä on tarjolla.

Kerätäänkö tietoa oikeista paikoista? Kuinka usein tietoa pitäisi kerätä? Onko kerätty tieto luotettavaa; mikä on mittausmenetelmän, anturin ja mittalaitteen tarkkuus, toistuvuus ja pitkäaikainen stabiilisuus? Onko valittu oikea mittausmenetelmä? Pitääkö mittalaitteet kalibroida määrävälein? Kuinka pitkään paristot kestävät sovelluksessa tarvittavalla mittaus- ja tietojen lähetysvälillä? Millaiset mahdollisuudet järjestelmä tarjoaa tiedon visualisoinnille, raportoinnille ja analysoinnille? Millaiset rajapinnat on tarjolla mahdollisiin ulkopuolisiin analytiikkajärjestelmiin liittämiseksi?

Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon olosuhdevalvontaan liittyviä IoT-ratkaisuja ja -toimittajia valittaessa?

Erittäin tärkeää on kerätyn tiedon laatu. Jos kerätty tieto ei ole luotettavaa tai se on epätarkkaa tai jopa kerätty väärästä paikasta, ei paraskaan algoritmi tai neuroverkko kykene jälkikäteen korjaamaan asiaa. Usein IoT-mittalaitteet ovat myös paristokäyttöisiä, jolloin kannattaa selvittää etukäteen paristojen todellinen kesto. Nykytekniikka ja internet mahdollistavat tietojen keräämisen ja käsittelyn ennennäkemättömän laajasti ja tehokkaasti. Laadukkaita mittaustietoja on jo nyt mahdollista saada langattomilla tekniikoilla järkevillä kustannuksilla sellaisista paikoista, joista niitä ei aiemmin ole saatu. Tietoa voidaan siis kerätä valtavia määriä, mikä asettaa entistä enemmän vaatimuksia tiedon visualisoinnille ja analysoinnille. Usein yksi ja sama tietojärjestelmä ei tarjoakaan kaikkia tarvittavia ominaisuuksia. 

Onko järjestelmä riittävästi suojattu ja tietoturvallinen? Pitäisikö säätöjärjestelmän olla paremmin suojattu tai kriittisissä kohteissa jopa kokonaan erillään internetistä, ja sen rinnalla verkkoon kytketty riippumaton valvonta- ja hälytysjärjestelmä? Onko mahdollista rakentaa yksisuuntainen järjestelmä, jonka kautta olisi mahdotonta tehdä verkkohyökkäystä? Millaisia ilmoituksia ja hälytyksiä järjestelmästä saadaan? Kuinka joustavasti hälytykset ovat ohjattavissa useille vastuuhenkilöille eri vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä? Entä arkipyhinä tai muina poikkeusaikoina? Ai niin, ja missä tietojani käsitellään ja säilytetään? Viime viikolla uutisoitiin hyökkäyksistä internetiin kytkettyihin taloautomaatiojärjestelmiin, mikä olisi voinut pahimmillaan aiheuttaa suuret taloudelliset vahingot esimerkiksi putkien jäätyessä lämmityksen katkettua. Tämä saa pohtimaan, onko järjestelmien tietoturvaa ajateltu tarpeeksi ja onko keinoja estää hyökkäykset. Realisti hakee myös tapoja havaita tällaiset tapahtumat tai ainakin niiden seuraukset - esimerkiksi laskemaan lähteneet lämpötilat - mahdollisimman aikaisessa vaiheessa estääkseen vahingot.

Laadukkaita mittaustietoja on jo nyt mahdollista saada langattomilla tekniikoilla järkevillä kustannuksilla sellaisista paikoista, joista niitä ei aiemmin ole saatu.

Aivan, helppoahan noita kysymyksiä on luetella. Tarjoan siksi myös muutamia vastauksia. Kehitämme ja tuotamme täällä Nokevalissa nimittäin kotimaista palvelua olosuhdevalvontaan. Emme siis myy ensimmäiseltä vastaantulleelta toimittajalta halvalla löytyneitä purkkeja kallilla eteenpäin asennusmedian ja ohjeiden kanssa, vaan suunnittelemme ja valmistamme tuotteemme itse, täällä Nokialla, Suomessa. Pyöritämme kehittämäämme Ovaport-verkkopalvelua Suomessa sijaitsevassa konesalissa. Niin langalliset ja langattomat mittalaitteet kuin tiedot mittauskohteesta konesaliin toimittavat gateway-laitteetkin olemme suunnitelleet komponenttitasolta alkaen itse. Laitteissa pyörivät ohjelmistot ovat myös omaa käsialaamme, joten tiedämme tarkalleen miten bitti liikkuu mittalaitteelta palvelimelle asti. Langattomat laitteemme toimivat joko kaksisuuntaisesti mesh-tyyppisessä verkossa tai yksisuuntaisesti vain lähettäen tietoa mittauskohteesta. Paristokäyttöisten laitteiden paristot kestävät jopa vuosia. Hälytysviestien lähetys voidaan aikatauluttaa erittäin joustavasti, huomioiden myös juhlapyhät. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti eteenpäin pääosin asiakkailta saamamme palautteen ja toiveiden perustella. Voimme myös räätälöidä laitteiden ja järjestelmän toimintaa asiakaskohtaisesti. Laitteet valmistamme elektroniikkatehtaallamme Nokian Kolmenkulmassa.

Mittalaitteita ja ohjelmistoja on toki saatavilla lukemattomilta eri toimittajilta, mutta meiltä saat pelkkien välineiden lisäksi myös apua oikeiden mittausmenetelmien, -antureiden ja -laitteiden valintaan. Mitoitamme mittaus- ja tiedonkeruuverkon ja räätälöimme ohjelmistopaketin tarpeisiin sopivaksi. Meiltä saat myös kalibroinnit, kalibrointitodistukset, avaimet-käteen-asennuksen sekä koulutus- ja tukipalvelut.

 

Teksti: Lari Maasalo, palvelujohtaja

Kuvat: bluecoat.com, ook.co

SmartCity Olosuhdevalvonta Anturi Langaton Ovaport IoT

Arkisto