Käytämme sivustollamme evästeitä. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Hyväksyn
In English Suomeksi

Infrapuna

Infrapunan mittaaminen perustuu kappaleen lämpösäteilyyn. Jokainen esine, jonka lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella (–273,15 °C = 0 Kelvin) lähettää pinnastaan lämpösäteilyä, jonka määrä on suhteellinen sen luontaiseen lämpötilaan. Osa tästä niin sanotusta luontaisesta säteilystä on infrapunaa, jota voidaan hyödyntää kappaleen lämpötilan mittaamisessa. Linssin avulla (optinen sisäänmeno) infrapunaa kohdistetaan anturielementtiin, joka tuottaa säteilyn määrään suhteutetun sähköisen signaalin. Infrapunan aikaansaamaa signaalia vahvistetaan, ja se muunnetaan digitaalisesti lähtöviestiksi. Valmis infrapunan mittausarvo voidaan esittää joko näytöllä tai lähettää analogisena lähtöviestinä, joka on helppo viedä prosessin omaan hallintajärjestelmään.

 

Infrapunan havaitsi William Herschel vahingossa 1800-luvulla etsiessään uutta optista materiaalia. Hän mustasi herkän elohopealämpömittarin pään ja käytti sitä mittausjärjestelmänä spektrin eri värien lämpenemisominaisuuksien testaamisessa. Kun Herschel siirsi lämpömittarin spektrin tummalle alueelle punaiseen päähän, hän huomasin että lämpötila jatkoi kohoamista. Lämpötila kohosi vieläkin enemmän alueella spektrin punaisen pään takana. Herschel löysi lopulta lämpötilan maksimipisteen kaukana punaisen alueen takana. Nykyisin tätä aluetta kutsutaan infrapunan alueeksi. Lämpösäteilyn spektri kattaa aallonpituuden noin 23 desimaalille ja vaihtelee alueelta toiselle säteilyn lähtöpisteen sekä luomis- ja käyttötavan mukaan. Kaikki lämpösäteily noudattaa samoja periaatteita diffraktiossa, valon taittumisessa, heijastuksessa ja polarisaatiossa. Niiden laajenemisnopeus vastaa valon nopeutta normaaleissa olosuhteissa. Infrapuna käsittää lämpösäteilystä vain murto-osan: sen näkymisalue on noin 0.78 µm...1000 µm. Aallonpituuden välillä 0.7...14 µm ovat olennaisia infrapunan mittaamisessa, yläpuolelle jäävien energiamäärä on niin pieni, että ainakaan nykyisillä mittalaitteilla sitä ei pystytä tunnistamaan.

 

Kosketuksettoman lämpötilan mittaamisen hyödyt

- mahdollistaa mittaamisen esimerkiksi liikkuvista, ylikuumennetuista tai vaarallisessa ympäristössä sijaitsevista kohteista

- todella nopea vaste- ja mittausaika

- ei-vuorovaikutteisella mittauksella ei ole vaikutusta mittauksen kohteeseen

- vahinkoa aiheuttamaton

- ei kulu tai väsy käytössä

 

Valikoimastamme löytyy vaihtoehtoja infrapunan mittaamiseen sekä kameroilla että antureilla. Infrapuna-anturit ovat yhdistettävissä myös olosuhdevalvontajärjestelmäämme. Sivuiltamme löydät vinkkejä oikean infrapunan mittauslaitteen valintaan, mutta parhaan infrapunan mittauslaitevaihtoehdon valitsemiseksi suosittelemme ottamaan yhteyttä suoraan myyntiimme. Koulutetut asiantuntijamme osaavat auttaa parhaan infrapunan mittalaitevaihtoehdon valinnassa kaikkiin kohteisiin.



Etkö löytänyt tarvitsemaasi tuotetta?

Toimitamme myös räätälöityjä ratkaisuja!
Ota yhteyttä ›